Kestävästä gastronomiasta ja matkailusta valtavirtaa
Euroopan kestävän kehityksen viikko (29.5. – 2.6.2017) nosti kestävän gastronomian ja matkailun näkyväksi, kun ELO-säätiö ja Perho Liiketalousopisto julkaisivat omat kestävän kehityksen toimenpidesitoumuksensa. Sitoumuksilla on yhteinen tavoite ja otsikko ”Tarjoamme uusia oivalluksia kestävästä gastronomiasta ja matkailusta koulutuksen ja viestinnän keinoin.”
ELO – Suomalaisen ruokakulttuurin edistämissäätiö sitoutuu tuomaan kestävän gastronomian kiinteäksi osaksi ruokakulttuuriamme. Elämyksellisen viestinnän ja monipuolisen yhteistyön keinoin sitoudutaan vahvistamaan ammattilaisten ymmärrystä vastuullisuudesta. Perho Liiketalousopisto puolestaan sitoutuu kouluttamaan vastuullisia tulevaisuuden ammattilaisia, jotka ovat valmistuessaan kestävän gastronomian ja matkailun lähettiläitä. Sitoumuksen laatijat ovat tehneet konkreettiset toimenpidesuunnitelmat, joiden toteutukseen he haastavat alan toimijat laajasti mukaan.
Yhteistyötä ja haasteita kestävän kehityksen puolesta
Kestävä gastronomia on yksi Perho Liiketalousopiston oppiaine. Aihe näkyy myös muutaman muun alan koulun oppiaineena sekä teemana ammattilaisten villiruokakoulutuksessa. Kestävä gastronomia ei vielä ole laajemmin mukana maamme kokkikoulutuksessa. ”Yhteinen tavoitteemme on tehdä kestävästä gastronomiasta ja matkailusta valtavirtaa sekä tuottaa ruoka- ja matkailualalle kestävyyttä edistäviä osaajia ja toimintamalleja”, kertoo ELO-säätiön silloinen johtaja Seija Kurunmäki. Bettina Lindfors aloitti ELO-säätiön uutena johtajana maaliskuussa 2018 ja tavoitteena on täten konkretisoida sovitut toimenpiteet esim. kilpailutoiminnassa ja sen kehittämisessä sekä viestinnässä. (lähde: Elo-säätiö)
Perho Liiketalousopisto pilotoi kestävän kehityksen huomioivan koulutusmallin, jonka tavoitteena on, että oppilaitoksessa koulutetut ammattilaiset osaavat käyttää metsiemme, peltojemme ja vesiemme resursseja viisaasti sekä toimia raaka-ainetta ja luontoa kunnioittavasti.
”Houkuttelemme opiskelijat huomioimaan kestävän kehityksen omissa elämäntavoissaan ja työelämän päätöksenteossa. Kestävän kehityksen mukaisesta toiminnasta tulee luonnollinen osa opiskelijoiden ammattitaitoa, jota he haluavat ja osaavat välittää muille”, sanoo Perho Liiketalousopiston rehtori Juha Ojajärvi.
”Edelläkävijänä rakennamme uudenlaisia oppimisympäristöjä ja oppimisen malleja opiskelijoille”, lehtori Jarmo Åke sanoo ja lupaa, että oppilaitos haastaa syksyn aikana 15 eriasteista oppilaitosta mukaan toteuttamaan kestävää gastronomiaa ja matkailua.
ELO-säätiö tähtää muutokseen tavassa, jolla vastuullisuudesta ja kestävyydestä viestitään. Näkijöitä, tekijöitä ja resursseja yhdistävä säätiö haastaa syksyn tullen laajan kumppaniverkostonsa mukaan. Ruoka- ja juomakulttuuria edistävä säätiö haluaa myös vastuullisuusviesteissään nostaa esiin aistinautinnot, elämykset ja yhteisöllisyyden.
”Näin omaa hyvää haluavat osaajat ja kuluttajat saadaan laajasti mukaan hyvän asian taakse. Myös kilpailutoiminnassamme rohkaisemme kokkeja löytämään kestäviä ratkaisuja aistinautinnoista tinkimättä”, Kurunmäki kertoo.
Kestävää toimintaa yhteisellä pellolla
Perho Liiketalousopiston uusin aluevaltaus on oppimisympäristö, jossa opiskelijat saavat kirjaimellisesti laittaa kädet multaan. Perho on hankkinut oman pellon. Malmin kampuksen nurkalla, Longinojan pellolla, opiskelijat pääsevät näkemään ja kokemaan, mistä ruoka tulee, ja miten se siirtyy ekologisesti ja kestävän gastronomian filosofian mukaisesti pellolta keittiöön ja asiakkaan lautaselle. Yhteinen pelto toimii ilmiöpohjaisen oppimisen ympäristönä, jonka avulla kestävä kehitys, yrittäjyys, tuotekehitys ja raaka-ainetietoisuus yhdistetään eri tutkinnonosiin työelämälähtöisesti ja osana todellista maailmaa.
Kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030
YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma, Agenda2030, hyväksyttiin valtioiden päämiestasolla YK:n kestävän kehityksen huippukokouksessa New Yorkissa 25.9.2015. Toimintaohjelman aikajänne on 2016–2030. Se on valtioita poliittisesti sitova asiakirja. Agenda2030 rakentuu vuoteen 2015 päättyneille vuosituhattavoitteille sekä ns. Rio-prosessista kumpuavalle kestävän kehityksen politiikalle.
Agenda2030:n pääsisällön 17 tavoitetta ovat laajoja ja kunnianhimoisia. Toimeenpano vaatii kaikilta mailta ponnisteluja. Agenda2030 muodostaa kokonaisuuden yhdessä heinäkuussa 2015 hyväksytyn kehitysrahoitukseen ja toimeenpanon tukeen keskittyvän Addis Abeba Action Agendan kanssa.
Molemmat asiakirjat heijastavat ajattelutavan muutosta kehitysyhteistyöpolitiikasta ja pohjoinen-etelä-vastakkainasettelusta laaja-alaisempaan kestävän kehityksen politiikkaan, jossa haetaan uusia yhteistyön muotoja ja kumppanuuksia.
Lisätietoa: http://kestavakehitys.fi
Kestävän kehityksen opas 2019 - 2020Perho Liiketalousopisto11.6.2018