Ravintola-alan ammattietiikka edistää sosiaalista ja kulttuurista kestävää kehitystä. Siinä korostuvat asiakkaan kunnioittaminen, tasavertainen kohtaaminen ihmisenä ja tasa-arvoinen palvelu sekä asiakassuhteen luottamuksellisuus. Alan ammattilainen arvostaa omaa ja toisten työtä sekä kansallista kulttuuria ja kulttuurista erilaisuutta. Hän tuntee vastuuta asiakkaista, turvallisuudesta, ympäristöstä, työtovereista sekä työnsä ja ammattitaitonsa jatkuvasta kehittämisestä.
Ekologisen ja taloudellisen kestävän kehityksen kannalta oleellista on, että ravintola-alalla kiinnitetään huomiota materiaalien ja energian säästöön ja vältetään jätteiden syntymistä. Asiakaspalvelussa on huomioitava, että asiakkaat ovat yhä ympäristötietoisempia ja heille tulee tiedottaa ympäristö- ja turvallisuusasioista.
Ympäristön kuormitusta ruokapalveluissa voidaan vähentää
- käyttämällä raaka-aineita, joiden ympäristövaikutukset ovat vähäiset
- vähentämällä ruoan hävikkiä varastoinnissa, valmistuksessa, tarjoilussa ja lautaselta
- vähentämällä keittiössä energian, veden ja kemikaalien kulutusta
- vähentämällä jätteiden syntyä ja kuljetuksia
- ohjaamalla asiakkaita valitsemaan ja kokoamaan ympäristövastuullisia aterioita
Ilmastoystävällinen ruoka
Vuoden 2014 aikana, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT toteutti Ilmastolounas-hankkeen yhteistyössä lounasravintoloiden kanssa, ja sitä rahoittivat Ympäristöministeriön Kestävän kulutuksen ja tuotannon (KULTU) ohjelma ’Vähemmästä viisaammin’, Fazer Food Services, Ravintolakoulu Perho ja HYY Ravintolat.” Tavoitteena oli saada toimiva konsepti, joka on otettavissa käyttöön kaikenlaisessa joukko– ja laitosruokailussa pieniä lounasravintoloita myöten.
Ilmastolounaan logoksi valittiin Ilmastovalinta haarukka. Haarukka, jossa on yksi lehti symbolisoi annoksia joilla on 15 % keskimääräistä pienempi ilmastovaikutus.
Haarukka, jossa on kolme lehteä symbolisoi annoksia joilla on 30 % keskimääräistä pienempi ilmastovaikutus.
”Hankkeen tavoitteena on tarjota kuluttajille helppo tapa tehdä ilmaston ja ravitsemuksen kannalta hyviä ruokavalintoja. Pitkän aikavälin tavoitteena on vähentää merkittävästi suomalaisten ruokailun aiheuttamia ilmastovaikutuksia eli hiilijalanjälkeä tarjoamalla nykyisiin lounasruokailujärjestelmiin sopivan ilmastoystävällisen lounasvaihtoehdon.” (www.mtt.fi)
Millaista on ilmastoystävällinen ruoka?
Katso video ilmastoystävällisestä lounaasta: http://www.hs.fi/kotimaa/a1411576654080
Merkittävä osuus arkisista hiilidioksidipäästöistämme liittyy ruokaan. Ruoan ilmastovaikutukset syntyvät pitkälti jo elintarvikkeiden tuotannossa, mutta jokaisella meistä on mahdollisuus vaikuttaa hiilijalanjälkeen omien kulutusvalintojemme ja jokapäiväisten toimintatapojemme kautta. Keskeisiä ruoan hiilidioksidipäästöjen aiheuttajia ovat tuotannon ohella elintarvikkeiden kuljetus ja ruokajäte. Ruoasta aiheutuvaa ilmastokuormaa voi keventää esimerkiksi vähentämällä eläinperäisten tuotteiden kulutusta, painottamalla kasvisten osuutta ruokavaliossa, välttämällä ruokahävikin syntymistä, lajittelemalla biojätteen sekä suosimalla lähellä tuotettua ja sesongin mukaista ruokaa. Myös ruoan tuotanto-, valmistus- ja säilytysmenetelmien energiatehokkuudella on merkitystä. Ilmasto-opas: https://ilmasto-opas.fi/fi/ilmastonmuutos/ilmio > Päästöjen vähentäminen Suomessa > Ilmastomyönteinen ruoka
Lisätietoa ympäristöystävällisistä vaihtoehtoista:
WWF -kalaopas
WWF -ruokaopas
CO2 päästölaskuri
- Laske ruoka-annoksesi CO2-kuormitus tästä linkistä.
Ilmastoreiluja ruokavalintoja.
Ilmastoreiluja vinkkejä
―
Hävikkimestari
Ravintola Perho otti syksyllä 2018 käyttöönsä Hävikkimestari-sovelluksen. Sovelluksella on helppo mitata ravintolan ruokahävikkiä. Hävikkimestari ei auta vain tiedon keräämisessä, vaan tavoitteena on hyödyntää kerättyä tietoa ruokahävikin ennaltaehkäisemisessä. Sovellus otettiin käyttöön myös Töölön kampuksen opetuskeittiöihin tammikuussa 2019. Lisätietoa sovelluksesta: https://havikkimestari.lassila-tikanoja.fi/
Ruokahävikin ympäristövaikutukset ovat nousseet globaaliksi huolenaiheeksi. Maapallon maapinta-alasta 50 % on ruoantuotannon käytössä. Puhtaasta vedestä puolestaan 70 % kuluu ruoantuotantoon ja 30 % ilmastopäästöistä syntyy juuri ruoantuotannossa. Tällä hetkellä 1/3 tuotetusta ruoasta päätyy hävikiksi, mikä on kestämätöntä maapallon kaikkien mittareiden ollessa punaisella. YK:lla onkin tavoite vähentää ruokahävikkiä 50 % vuoteen 2030 mennessä. Hävikkimestarin avulla ravintolan henkilökunta on mukana ratkaisemassa tätä haastetta. (Lassila & Tikanoja 2018)
Lataa tiedosto (PDF, 1.58MB)
Kestävän kehityksen opas 2019 - 2020Perho Liiketalousopisto11.6.2018