Pohdinta ja jatkokehittäminen
Pepper-robotin koodaaminen ja hyödyntäminen kielenopetuksessa
Pepper-robotille suunniteltiin Perho Liiketalousopistossa tietotekniikan ja kieltenopettajien kanssa yhteistyössä englanninkielinen ”Customer service english” -projekti käyttäen Coregraph- ohjelmointialustaa. Ideana oli, että Pepper toimii urheiluvälineitä myyvän liikkeen asiakaspalvelijana ja opiskelijat harjoittelevat robotin kanssa kommunikointia englanniksi.
Käsikirjoituksen mukaan asiakas tulee liikkeeseen etsimään itselleen uusia juoksukenkiä, ja Pepper toimii asiakaspalvelijan roolissa esitellen erilaisia vaihtoehtoja, vastaa asiakkaan tarkentaviin kysymyksiin, pyrkii kartoittamaan asiakkaan tarpeita sekä toteuttamaan myös lisämyyntiä.
Projekti rakennettiin ja testattiin aluksi virtuaalirobottia käyttäen Coregraph-ympäristössä ja siitä luotiin useita kehitysversioita oikealla robotilla testauksen ja saatujen kokemusten perusteella. Ongelmia aiheuttivat lukuisat tekijät, kuten ympäristömuuttujat (valaistus, taustaäänet yms.), robotin kanssa keskusteluun osallistuneen käyttäjän englannin kielen sanojen korrektit lausuntataidot, käyttäjän äänenpaino ja -korkeus sekä robotin puutteellinen kyky poimia käyttäjän lausumista lauseista ne fraasit, sanayhdistelmät ja sanat, jotka siihen oli ohjelmoitu laukaisemaan robotin vastaukset edellä mainittuihin laukaisimiin.
Dialogi, jossa opiskelijat harjoittelivat robotin kanssa rakennettiin siten, että ensin Pepper kertoo opiskelijalle, mistä harjoituksessa on kyse ja varmistaa, että opiskelija on ymmärtänyt harjoituksen tarkoituksen. Tämän jälkeen alkaa harjoituksen ensimmäinen kaksiosainen osio (tarvekartoitus ja lisämyynti). Kun osio on onnistuneesti suoritettu, Pepper onnittelee opiskelijaa suorituksesta ja siirtyy osaan kaksi. Siinä Pepper ehdottaa opiskelijalle arvauspeliä, jonka päätteeksi robotti soittaa vielä tablettinsa näytöltä musiikkivideon ja näyttää lopuksi oppilaitoksen logon.
Opiskelijat suhtautuivat robottiin uteliaasti ja alun jännitys laukesi ryhmissäkin robotin kanssa kommunikoitaessa kaikilla nopeasti. Opiskelijoiden kommenttien mukaan robotti on kuitenkin ehkä enemmänkin mielenkiintoinen kuriositeetti, ja he arvelivat, että siihen kyllästyisi varsin nopeasti. Suurin syy tähän oli turhautuminen Pepperin puutteelliseen puheentunnistuskykyyn.
Robotin ohjelmointi on hidas ja raskas prosessi huomioon ottaen valmistajan dokumentaation, joka on lähinnä suunniteltu eri koodikieliä osaaville ammattilaisille ja toteutettu hypertekstinä. Coregraph-alustalla Pepperille toteutettuja valmiita toimintomoduleita on varsin rajallinen määrä, ja valmistajan sivuston paketit ovat lähinnä lapsille suunnattuja, eivätkä siten sovellu suoraan ammatilliselle asteelle.
Jos robotin ohjelmointiin saa asiantuntevaa tukea, robotti voi olla hyvinkin käyttökelpoinen esimerkiksi juuri vieraiden kielten harjoittelussa. Ongelmaksi kuitenkin jää robotin toiminnallinen epäluotettavuus nimenomaan puheentunnistuksessa ja sen herkkyys ulkopuolisille häiriötekijöille kuten äänille ja valoille. Hankkeen muilla toimijoilla oli keskustelujemme mukaan vastaavat kokemukset. Coregraphe-alustalla ongelmia aiheutti virtuaalirobotilla ohjelmoitaessa toistuvat ohjelmointialustan kaatumiset. (lehtori Lasse Mynttinen)
Hankkeen aikana Perho Liiketalousopiston opiskelijat olivat aktiivisesti mukana testaamassa ja pilotoimassa virtuaalisia oppimisympäristöjä ja niiden tehtäviä. Teknologian kehittyminen vaikuttaa niin ravintola-alan kuin muiden toimialojen työympäristöihin ja -tehtäviin. Perho Hololens -oppimisympäristöä jatkokehitetään ViSu – Virtuaaliset ja simuloidut oppimisympäristöt ammatillisessa koulutuksessa -hankkeessa 11/2019- 12/2021. Ympäristöstä on tulossa englanninkielinen demoversio Microsoft Storeen, jonka kautta muut käyttäjät voivat ladata sovelluksen omiin Microsoft Hololens-laseihin. Tämä edistää tulevassa hankkeessa selvitettävää jakamistaloutta.
Artikkeleita ja some-linkkejä:
Perhon ravintolakoulu otti älysilmikot käyttöön (Uusiteknologia.fi)
Lisätietoa MR Amis -hankkeiden sisällöistä ja toteutuksista:
Katja Winogradow, uravalmentaja/lehtori
040 809 3636
katja.winogradow@perho.fi
Jarmo Åke, koulutusteknologian kehittämispäällikkö/lehtori
040 147 8552
jarmo.ake@perho.fi
Lähteet:
Winogradow, K. 2018. Digitaalisen oppimisympäristön kehittäminen tarinoiden ja protoilun keinoin.
Åke, J. 2019. Käyttäjäkokemus digitaalisen oppimisympäristön suunnittelussa.
www.perho.fi
MR Amis / Virtuaalisen oppimisympäristön rakentaminen – käsikirja by Perho Culinary, Tourism & Business College is licensed under a Creative Commons Attribution-NonCommercial-ShareAlike 4.0 International License.
MR Amis -hanke/kieltenopettajien mietteitä
Me kieltenopettajat osallistuimme hankkeeseen saadaksemme opetukseen ”lisäherkkuja” ja kehittääksemme omaa digitaalista ymmärrystämme.
Ensimmäisenä koekaniininamme oli Pepper-robotti. Pepper on opiskelijoidenkin mielestä hauska, mutta sen liikuttaminen ja käyttö vaatii sekä asiantuntemusta että tila- ym. resursseja. Robotin koodaaminen vei paljon aikaa ja Pepper piti lopulta siirtää toiseen oppilaitokseen, joten käyttäjäkokemuksemme jäi lyhyeksi. Uskoisimme, että jos koulumme jatkossa hankkii, lainaa tms. robotin, olisi Nao-robotti helpompi ja huokeampi vaihtoehto. Keskustelimme opiskelijoiden kanssa, että eräässä Itä-Helsingin peruskoulussa oli hankittuna juuri Nao ja se oli opiskelijoidenkin mielestä hauska lisä kouluympäristöön. Siellä robotti puhui englannin lisäksi muistaaksemme myös ruotsia. Suunnittelimme opiskelijoiden kanssa erilaisia asiakaspalveludialogeja, joita voisimme Pepperille koodata.
VR-keittiöympäristö sekä VR-pöytä olivat hauskoja, samoin Hololens-lasit. Tulevaisuudessa voimme kehittää niihin myös kieliharjoittelumateriaalia, laitteethan jäävät taloomme jatkossakin. Nyt kun laitteita on pilotoitu ja niihin on saatu kehitettyä opetusmateriaalia, on seuraava askel mielestämme laajentaa näiden laitteiden käyttäjäkuntaa oppilaitoksessamme.
Tutustuimme myös muihin digitaalisiin ohjelmiin, mm. Arilyniin, ThingLinkiin ja Powtooniin. Kun nyt olemme saaneet MoodleRooms-oppimisalustamme koko oppilaitoksen laajuiseen käyttöön, on mukava lisätä sinne pikkuhiljaa visuaalisempaakin oppimateriaalia.
Vaikka digitaalisuus on ollut tapetilla pidempäänkin omassa oppilaitoksessamme, oli silti mielenkiintoista osallistua palavereihin ja tapahtumiin sekä nähdä ja kuulla muidenkin koulujen edistymisestä digirintamalla. Meitä hämmästytti, että niinkin moni ammatillinen oppilaitos on mukana kehittämässä digitaalisia ympäristöjä.
Kehitystyö jatkuu. Töölön kampuksellamme on nyt hieno digitaalinen huone, jota pääsemme hyödyntämään opetuksessamme. Seuraavan hankkeen Green Screen kiinnostaa jo kovasti. Seuraava askel on laajentaa hankkeessa toteutettujen oppimisympäristöjen käyttäjäkuntaa. (lehtori Marian Paloheimo)